Jeap. Pitemmän aikaa pitäny kirjottaa tää nettiin. Nyt saan sit itteeni niskasta kiinni otettua, joten pitäkää hauskaa lukiessanne! Osaatte varmaa arvata itsekin että boldattu teksti kertoo mikä päivä on kyseessä ja sen alla on luonnos päivästä.
--
Perjantai 20.11.2009
Tänään lähden Tampereelle, josta lento kohti "ihanaa Italiaa" lähtee. Yövyn hyvän toverini Essin luona yön ennen lähtöä. Ryyppyhommiksihan sekin ilta meni, mutta oli ainakin hauskaa!
Lauantai 21.11.2009 - sunnuntai 22.11.2009
Aamu koitti Tampereen Koivistonkylässä kosteana ja kissaisena. Hmm.. Hauskaa kun kaksi kissaa päättää aamu yhdeksän jälkeen, että enää et nuku vaan leikit! Päivän kuluessa sovimme Ritan kanssa tapaavamme Tampereen tuomiokirkon edessä. Ajan kuluksi kävimme juomassa kahvit (Essi joi myös konjakit), jonka jälkeen matka jatkui pakkaamaan tavaroita samaan kapsäkkiin.
Pakattuamme kaiken (ja muutaman varmistuksen jälkeen) suuntasimme lentokenttää kohti. Jännitys alkoi kohoamaan hetki hetkeltä enemmän. Lentokenttähän olikin rupuinen pikkupahna, ihmekös sillä lento oli Ryanairin. Kutsu koneeseen kävi, huh. Ritan kanssa olimme ns. "erikoisluokkaa" eli saimme valita ensimmäisimpien joukossa mihin menisimme istumaan. Katselimme mielestämme hyvän paikan istua. Paskat, takana istui huutavia jenkkejä ja edessä ärsyttävääkin ärsyttävämpi kersa MURRR! Tunnin matkustuksen jälkeen kävi ilmi, että yksi lentokoneen moottoreista ei toimi kunnolla. Lentokonetta piti vaihtaa TUKHOLMASSA! Mikäs siinä, kapteeni heitti vitsiä ja konetta vaihdettiin.
Perille Italiaan päästyämme olimme rikkipuhkipoikkiväsyneitä. Päätimme syödä jotain ainoassa ruokapaikassa, joka vain oli auki Bergamon lentokentällä. Whoa, italialaista grilliruokaa. Oli muuten pahaa.. Yritimme myös levätä, sillä Ritalla oli lämpöä. Wohooo! Lähes samantien joku italialainen vartija tulee siinä sitten puhumaan mulle sillä välin ku Rita tutkii ympäristöä. Äijä kyselee mistä me ollaan, miksi me ollaan jne jne... Hyvin, HYVIN huonolla englannilla tietenkin. Kyselee boarding passia ja ihmettelee miks me ollaan kentällä vaikka Suomeen ei enää lennetty sinä yönä ja miksi niissä lentolappusissa oli väärä päivämäärä. Hän ei siis ymmärtäny olleskaa että me juuri tulimme Italiaan. Reissuhan oli jo muutenki alkanu niin mainiosti.
Häiskä alkoi tarjoamaan meille "rauhaisaa" nukkumapaikkaa ja kyytiä Veronaan. Tässä vaiheessa kyl epäilytti ja vahvasti. Vartija jankutti jankuttamistaan, että hyvää hyvyyttään tarjoaa kyytiä, emmekä me skeptisinä suomalaisina tietty uskottu moiseen! Karkasimme paikalta ja kyselimme seuraavaa mahdollista bussia Bergamon juna-asemalle. Kello kuudelta ois lähteny, mahdotonta meidän suhteen mennä siihen sillä meidän junamme lähtisi juuri silloin kohti Veronaa. Mietimme jopa taksia yhtenä ratkaisuna. Fiksuina tyttöinä kuitenkin päätimme kävellä juna-asemalle ("eihän sinne tän kartan mukaan oo ko pari kilsaa"). Kävelimme sittemmin parisen tuntia asemalle. Mutta täällä sitä ollaan, valvottuja tunteja n. 20 takana!
No nyt on hieman eri meininki (klo n 16:30). Pääsimme kuin pääsimmekin Veronaan, monen mutkan kautta kylläkin. Junan vaihto meillä oli jossai Bresciassa tms.. Ihme ja kumma osasimme jäädä oikealla pysäkilläkin. Päästyämme junaan joku konkka ilmoittaa että me ollaan väärässä junassa, fuck.. Seuraavalla asemalla siis pois ja kyttään milloin tulisi uutta junaa. Yhden missasimme, menimme toiseen. Tosin siihenkin saimme juosta niin lujaa kuin pääsimme, sillä olimme väärällä laiturilla! Juuri ja juuri hengästyneinä kerkesimme junaan. Veronaan päästyämme otimme taksin ja suuntasimme kohti hostelliamme. Vaikuttaa muuten ihmeen hyvältä niin halvaksi mestaksi! Seikkailtiin kaupungilla ja nukuttiin.
(Klo 21:02) Seikkailtiin vähän lisää kaupungilla, ja nyt Rita nukkuu ja mä angstaan. VITUN SAAPASPASKAMAA, OPETELKAA ENGLANNIN JALO KIELI JA KORJATKAA KORRUPTIOTA PASKAMAASTANNE! SSSAAATANA!!!!
Maanantai 23.11.2009
Aamulla herättyämme, söimme aamupalaa. Italialainen versio näkkäristä, hilloa ja espressoa. Tämän jälkeen lähdimme kohti kaupunkia. Tutkimme erilaisia nähtävyyksiä sun muuta. Olipa tosi huisia etsiä pari tuntia Romeon kotia, ja löytää lopulta yhden pikkukadun seinältä marmorilaatta jossa lukee vaan lainaus Shakespearelta suunnilleen et "Romeo asui täällä, mut eipä asu enää". FUCK! Tästä kohtalon ansasta selvittyämme menimme syömään johonki murkinalaan halvan ruoka-annoksen ja kävimme hostellillamme ottamassa lepoa hetken.
Seitsemän aikoihin lähdimme katselemaan josko kaupungilta löytyis baaria jossa juoda jotain. Löytyi vain 3 paikkaa, jossa oli edes vähän baaritunnelmaa, mutta näistä kaikista sai myös ruokaa, iha paskaa sellanen. Ei ruoka kuulu baariin! Yyh.. Nyttemmin voisin eksyä suihkuun ja kattoo mitä tässä tekee.
Tiistai 24.11.2009
Heräilimme noin yhdeksän aikaan. Ravinteikkaan aamupalan syötyämme ja hostellin jätettyämme, suuntasimme kohti kaupunkia. Ostimme mandariineja, taas! On ne hyviä tuoreina, vielä lehdet ja kaek. Torikierroksen jälkeen suuntasimme nokkamme kohti juna-asemaa. Matkalla jokin koulupoikalauma halusi tehdä meille "jäynää". Yks pojista käveli hetken aikaa vierellä muiden nauraessa takana. Ois pitäny nolata se tarttumalla sen olkapäästä kiinni ja alkamalla sonkottaa iso virne naamalla jotain suomeks. Harmi että älys liian myöhään moisen.
Junaan päästyämme jouduimme seisoskeleen, sillä juna oli ylitäysi sekä myös melkein tunnin myöhässä, fuuuu...! Tämän takia myöhästyttiin Comon junasta. Kirottu olkoon Italian junaliikenne!
Syötiin just mäkkärissä, nomnomnomnom...
Saavuimme vihdoin Comoon hurjan junaseikkailun jälkeen (klo nyt n. 20:00). Hotelliamme etsimme yli tunnin, Kysyttiin apua kolmelta ihmisporukalta. Viimeiset tiesivät missä kyseinen hotelli sijaitsee. Etsimme hotellia, ei löytynyt. Ei ennen kuin huomasimme, että hotellin nimi olikin kirjoitettu pitemmästi kuin Hotel Posta. Se oli Albergo Posta Hotel. HV!
Huone 15, meidän huoneemme. Melkoinen kosteusvaurio peitetty maalilla. Ruma ku mikäki ja vessa haisee siltä niinko siellä ois ruumis mädänny vähintäänkin vuoden. Sitä hajua ei voi sanoin edes kuvailla, niin hirveä se oli. Ei kait siinä, eihän mua muutenkaa ois kusettanu ku koko päivänä oo kerenny kusella käymään enkä suinkaan ollut syönyt niitä mandariineja ja juonut kahvia tai kokista. Veronan nukkumapaikka oli luksusta tähän verrattuna. Asteikolla 0-10 tää on -100 ja Verona 10! Aamulla kyllä lähetään heti helvettiin! MURRR!
Käytiinhän myö huonossa baarissaki, sielläkin oli vessa siinä kunnossa, ettei siellä voinut käydä jo silkasta hajusta ja pelosta että siinä vessanpöntöllä asuu joku eliöyhdyskunta.
Keskiviikko 25.11.2009
Huonosti nukutun yön jälkeen heräilimme huonosta hotellista huonolle aamupalalle. Hyvin pohjaan palanutta kahvia, ja kuivaa leipää. Kiertelimme kaupunkia ja kävimme myös vuoren huipulla pyörähtelemässä ja maisemia kattomasa. Palasimme alas ja söimme halvassa ruokapaikassa. Kiertelimme lisää kaupunkia ja suuntasimme junalle. Ostimme junaliput ja myöhästyttiin junasta. GRRREAT.. Seuraavaa junaa siis odottaen. Siihen sentään kerkesimme.
Milanoon päästyämme, etsimme hullun lailla metroa. Vaikeaa oli ja yritimme kysyä apua konkulta, vastaukseksi saimme 52e sakon ku ei oltu leimattu lippuja (oikeasti olis pitäny maksaa 100e mut päästiin vähä helpommalla ku oltiin turisteja). VITTUUUH!! Mistä me oltais sellasta osattu tehä ku ei meitä kukaan ollu infonnu. Vittu me mitää helvetin huonoo englanninkielistä tekstii ymmärretä saatika italian kieltä. Noh, lopulta kuitenkin pääsimme metroasemalle ja lopulta oikeaan metroonkin. Nyt ootellaan jossain rupukahvilassa Davidea (couchsurfing palvelusta revitty tyyppi joka majottaa meidät), joka ei vastaa puhelimeen.
Tuli se Davide kuitenkin paikalle. Ei ollut yhtään Joeyn näköinen kuten oli ymmärretty antaa. Se oli sellainen nörtin tapainen, ja sen kaverit oli sitä kans. Hmph. Tosi vieraanvaraista muutenkin hmph!
Vietiin kamat sen luo ja painuttiin hetkeä myöhemmin "baariin" eli sellaiseen paikkaan jossa syyään ja juuaan pari drinkkiä. Blah. Tulipa esiteltyä Suomen maine taas hyvässä valossa ku vedettii Ritan kans kännit. Ja voi kamala noita italialaisten miesten yökkäreitä, hyi saatana. Suomessa tollaset naurettais hengiltä. Hyi.
Torstai 26.11.2009
Heräilimme yhdeksän jälkeen, joimme "kahvit" eli espressot ja lähimme kohti Corso Buenos Airesia, eli Euroopan pisimpää shoppailukatua. Matkaan koko helvetin kadulta tarttui vain 2 tyynyä, 2 kumiankkaa, keksikotelo sekä kamala jalkakipu. AARRGH! Olihan kadulla paljon rättikauppoja, mut siinä kusi se että joka rättikaupassa oli suunnilleen samat tuotteet.
Nyt ootellaan kellon juoksua, hurrrdurrr... Tapahtui metroseikkailua ja lisää kävelyä, Whoppidoo.
Myöhemmin tulimme Daviden luo ja söimme yllätys yllätys parmakinkkupastaa. Hyy. Parmakinkkua on liikaa joka puolella, hyy.. Siitä jatkoimme Federicon luo jossa piti taas ryypätä. Pahaa vodkaa, pahaa rommia jne. Ne selkeesti haluu pitää meidät kännissä! Sad faces....
Oon vissii humalassa opettanu noille böäöänkin (Böäöähän on minun keksimä sana ja se tarkoittaa kaikkea mahollista).. Lol... Mut piti syyä näiden jotain jouluruokaa, joka oli melko iso pala jotain kuivakakkua eikä se maistunu oikeen miltään. Aika blah... Nääsnääs..
Perjantai 27.11.2009
Ok ok.. Herääminen tapahtui joskus 13:30 fuuuu.... Käytiin katteleen ruokaa mut ei päästy mihinkään ku ei tääl paskamaassa voi enää muka syyä ateriaa kello 13 jälkeen. Lisää siis Daviden tekemää pastaa! Viel ku se maistuis jollekki, tai no parempaa se oli ku eilen mut pasta pursuaa kohta korvista. Huhhuh, nyt pitäs lähtee kohti keskustaa ja Duomoa. (Jälkeenpäin lisäily: kyllä, juuri se Duomo jolla Berlusconia heitettin).
Tulipa sit nekin tutkittua, taas on jalat ihan muusia öörrhhh... Äidille ostin tuliaisiakin jopa, sellaisia tuikkuja johon on steariinilla muotoiltu päälle jääkarhu. Ruokaa ootellessa taas. EN OO SAANU TÄNÄÄN KOFEIINIAAARRRGHH! On nimittäin sen takia aika karmee olo..
Ja taas pitää vetää känni, voi masu parkaa, ei tykkää. Yyh.
Lauantai 28.11.2009
Masu ihan sekasin, yllätys yllätys. Mut tänään takas Suomeen! Ihanaaaaaa... Tätä hulluutta onkin kestetty, toista viikkoo ei kyl ois kestäny. Heh.
Bussimatka lentokentälle kesti noin tunnin. Odottelua kentällä riitti sillä lento olisi vasta kolmen aikaan ja saavuimme kentälle n. klo 12. Nyt tuo Ritan perkele kuvaa mua ku koitan kirjottaa tätä.
Tuliaisia tuli myös ostettua taxfreesta, tietenkin. Iso leka jotain Absolut vodka rock editionia, sillä pullolla oli nahkainen niittihuppu päällä hih (Tässä kuva pullosta). Ostin myös Jack Daniels viskiä pullollisen. Oli niin halpaa, vaikka aika paskaa viskiä onkin. Jonotus lentokoneeseen oli ihan ok, ei kerenny kuolla tylsyyteen. Typerää kyllä oli matkustaa portilta koneeseen bussilla kun tämä näiden välimatka oli ehkä korkeintaan 100m, lol mikä logiikka. Koneessa on tullut lähinnä nukuttua ja luettua, nomnom.. Italian kamaralla tuli myös huomattua, että vihreä- sekä punahiuksiset tytöt ovat erikoisuus. Saimme niin paljon katseita ja huomautuksia asiasta että ei koskaan oo saanukkaa.
Tampereelle laskeuduttua oli fiilikset ihan katossa, rakas kotimaamme Suomi! Sain kyydin Koivistonkylään ja söimme Essin sekä Antin kanssa makkaraperunoita, NAM! Jälkiruokana oli ihmeellistä kiivibanaanimössöä, nom!
Katottiin zombieland. Iha hupasa leffa. Sit jotai Marilyn Monroe leffaa ja naurettiin sille aika hyvin. Heitin myös hyvästit rastoilleni. Yyh.
Sunnuntai 29.11.2009
Aamu alkoi taas hyvin väsyneesti ja kissaisena Koivistonkylässä. Kissat käyttivät minua esteratana. Tosi überia. Aamupala oli niinkin ravitsevaa kuin tomaattista kanaa ja riisii, nomnomnom... Sitten vain suunnaksi koti. Hengissä selvittiin reissusta, nipin napin. Ach!
